Saturday, May 14, 2011

Hei kisut, ottakaa musta mallia!

Ensimmäiset kaks päivää lääkitsin kisua siten kuten meidän vanhempaa kisua pitää lääkitä: kissa jämäkästi vasempaan kainaloon, raotetaan suuta ja tuikataan lääke kurkusta alas. 

Nuorempi kisu ei tykänny tästä tekniikasta, ilme ihan jähmettyneenä oli kainalossa, mut lääke meni silti alas. 
No tänään koitin toista tekniikkaa tälle nestemäiselle lääkkeelle, sillä tiedän et pillerilääkkeet kisu nappaa suuhunsa tuosta noin vaan. Pilleri pöydälle ja kisu syö sen! Kerran hän sairasti pienenä, annostus oli puoli tablettia. Nooh, olin unohtanu sen toisen puolikkaan sit mikron viereen, aika korkealle... Kisu kävi hetken päästä salaa nappaamassa myös sen suuhunsa :D. 

Tässäpä siis todistusaineistoa tältä aamulta! Tämä niille jotka on joskus epäilly meidän nuoremman neidin lääkkeenottoinnokkuutta:


Kieli piiiiitkällä ettei yhtään tippaa mee hukkaan!

Hmm... Erikoisia makuelämyksiä... Vaihteleva maku! Kirpeää ja karvasta... Väkevääkin...

 Omnomnom

Hei älä ny vielä vie sitä ruiskua pois!

Kato mä haluun vielä pestä tän!

Sit ku ruisku ei enää maistu miltään, pitää nuolasta ite lääkepurkkia ennen ku mami piilottaa sen multa!

Terkkuja tällä hetkellä lääkekuurilla olevalle Patsy-kissalle, ei kannata taistella vastaan kaveri, lääkkeet on oikeestaan ihan namia!

Onko teillä näin et saa piilottaa lääkkeet kisulta, muuten ne päätyy ennätysnopsaa parempiin suihin? ;D


P.S. Alla toinen postaus aamulta :)

37 comments:

  1. Hei,

    Löysin blogiisi ihan sattumalta :) Tosi kiva blogi sinulla ja ihana koti teillä. Tulen vierailemaan blogissasi jatkossakin.

    (on teillä söpö kisukin, jolla on selkeesti kissoille epätyypillinen lääkkeenotto-ominaisuus, heh).

    t. Marika

    sisustusassari-blogista

    ReplyDelete
  2. Teidän kisuleiden kuvat ja jutut ovat aina niiin ihania =) Fiksu kisu!

    ReplyDelete
  3. Thanks... :-)
    Tana aamuna jo pari tuntia taisteltu laakkeenannon kanssa, kokeiltu vaikka mita keinoja... Yritys jatkukoon... :-D

    Rags

    ReplyDelete
  4. Meillä lääkkeen anto on täyttä tuskaa! Monesti ollaan pyydetty lääke injektiona jos se on vaan ollut mahdollista ja pistetty sitten nahkaan. Pillereiden antaminen on oikeastaan ihan mahdotonta. Suuhun annettava ruisku vielä joten kuten menee kun tekee tarpeeksi harhautusoperaatioita, mutta siinä täytyy olla vikkelä eikä saa antaa kissan sylkeä lääkettä pois. Teillä kisuli onkin sitten ihan eri maata :) Tuota Metacamia on ollut joskus meilläkin eikä todellakaan ole menty lipittelemään lääkepurkkia lääkkeen annon jälkeen vaan juostu kiireen vilkkaa karkuun ;)

    ReplyDelete
  5. Tässäpä "ohjeet" meille muille normi-kissan omistajille, joille lääkityksen antaminen tuottaa ongelmia ;) :http://www.kumikana.org/huumori/laakitseminen.htm
    -Pilvi

    ReplyDelete
  6. Marika: voi kiitos Marika, huippua et löysit mun blogin ja kiitti kommentista :)

    Misty: oi kiitos <3 :)

    Rags: voih, toivottavasti keinot löytyy pian!!! onko teillä ollu tommosta ku Pilvin antamassa linkissä :D

    Marika: voi, kuulostaa kyllä hankalalta. meillä vanhempi on aika haasteellinen, mut oon oppinu siihenki keinot ja matolääkekin menee melko nopeesti alas. sit äkkiä herkkua perään et unohtuu ja lähtee paha maku suusta :D. mut oon ainut joka vanhemmalle kisulle saa lääkkeet annettua, mieheltä ei onnistuis!

    Pilvi: "normi-kissan" :D :D :D
    linkin lopussa on koirasta juttu, ei pitäny paikkaansa meidän koiran kohdalla! pullaan usein upotettiin pilleri ja aina se tippu suusta lattialle, mut pulla meni :D

    ReplyDelete
  7. Just tuollaista meilla on kuin tuossa linkissa. :-D
    Tabletti meni nyt kuitenkin alas, kiitos teidan kisun terkuista! :-DD
    Vieressa piti kylla vahtia tovi, ettei sita vaan sylkaista suusta ulos....

    Rags

    ReplyDelete
  8. Rags: :D
    hyvä et terkut tepsi näinkin kaukaa! kyllä ne kisut osaa koitella :). mut onneks nyt voit levätä loppupäivän ja olla stressaamatta huomisen pillerinantoon saakka :D

    ReplyDelete
  9. "olla stressaamatta huomisen pillerinantoon saakka :D "

    Voi kiitos, tata ma niin tarvitsin!! :-DDD

    Rags

    ReplyDelete
  10. Hyvä, että lääke maistuu! :) Mun kissalla oli kerran Metacamia varalla, jos kissa vaikuttaisi kivuliaalta leikkauksen jälkeen, mutta en silloin sitten antanut Metacamia.

    ReplyDelete
  11. Rags: I know!!! :D nyt vaan soffalle ja jalat ylös, lepoa :D

    Sirpa ja Kollo: joo :). meidän kisu on ihan normaali etten tiiä pitääkö mun silti syöttää tuo lääke sen 7vrk.. niin eläinlääkäri sillon määräs, onhan siinä tietty vaarana et tassu tulehtuis. ja ihmistenkin pitää syödä kuuri loppuun, joten taidan antaa kisun nauttia vielä 4 päivää lääkkeestä :D

    ReplyDelete
  12. hehe. hauska postaus.. :D meidän nuorempi kisu on juuri samanlainen , lääke kuin lääke menee mukisematta alas. mutta vanhemman kanssa taistellaan kynsin ja hampain kun lääkettä ei haluta ottaa.. :D

    ReplyDelete
  13. Vitsi miten suloisia kuvia, toinen on niiiiin reipas!
    Meilläkin koira on lääkekuurilla ja hoitopaikassa sanoivat että kun niin vaikea saada se lääke syötettyä. Höpö höpö, nappi kinkunviipaleen sisään ja viipale tiukaksi paketiksi niin menee hulahtaen :D

    ReplyDelete
  14. Miau. Siis hänhän on aivan hurmiossa! Uskomatonta. Onneks hän ei itse voi mennä apteekkiin tai kaduille hankkii pillereitä ;)
    Muistin juuri miten meidän saluki (vinttikoira) aikoinaan jekutti meitä joka-aamuisen kilpirauhas lääkkeensä kanssa: Otti kiltisti suuhunsa, tarkastettiin että on suu tyhjä mutta kun hän luuli ettemme huomaa, pilleri lensi kaaressa lattialle. Ilmeisesti oppi piilottamaan sen ikeniinsä! Voi voi ja nyyh, nyt tuli Veikkoa ikävä.

    Teidän kisut ovat yhtä ihania kuin meidän :)

    ReplyDelete
  15. Juu meillä menee lääkkeet samalla nautinnolla alas molempien kissojen kohdalla, ikinä ei ole mitään ongelmia, kun molemmat oikein hotkivat - nestemäisistä matolääkkeistä aina rauhoittaviin tabletteihin saakka! :)

    ReplyDelete
  16. Olispa meilläkin noin helppoa lääkkeiden anto, mutta meillä ei nuorempi kisu syö edes kalanmakuisia vitaamiini tabletteja, ja vaikka toinen napsisi niitä vaikka kuinka. Matolääkkeenkin annosta syntyi tappelu, onneksi vain lievä. Tahnaruisku vaan tarpeeksi taakse kurkkuun niin kyllä meni alas.

    ReplyDelete
  17. No kyllä, sais tosiaan meidän neidit ottaa mallia teidän reippaasta neidistä!! Mä joudun laittamaan kaiken mielikuvitukseni peliin aina, kun meidän neitejä lääkitään/madotetaan. Toista on joskus onnistunu huijaamaan murskaamalla lääkkeen ihan jauhoksi ja sekottanu märkäruuan joukkoon, mutta kun toinen suostuu syömään vain raksuja, on hälle jouduttu antamaan pipetillä. Viimeks madotettiin neidit niskaan laitettavalla liuoksella. Meni ihan ok, mut niskakarvat oli tosi pitkään tahmeat sen jälkeen.

    Mainio kyllä tuo teidän neiti :)

    -I-

    ReplyDelete
  18. Voi eiiii!!!! Apua miten ihana!!! :D :D :D
    Meillä kyllä taistellaan kaikkia lääkkeitä vastaan kynsin ja hampain!! :D

    ReplyDelete
  19. :):):) Yhtä hymyä... teillei oo kyl yhtää normikisu...näin hyvässä mielessä sanottakoon! Hassu kattimatti!<3

    ReplyDelete
  20. Heh, mun koneelta löytyy ihan samanlaisia kuvia - sama lääke ja samanlainen ahmatti! Tosin kohteena oli kani. ;) Meille myös opastettiin eläinlääkäristä, miten saada ruiskulääkkeet kanin kurkusta alas. Pari iltaa sitä syliin lukitsemista koitettiin kunnes huomattiin, että neiti ei malta edes odottaa lääkeruiskujen täyttöä. Lopulta lääkkeiden kaverina mennyt ananasmehuun sekoitettava mädältä kalalta haissut maitohappobakteerijauhe meni suoraan kiposta lipittämällä.. :) Harmi, ettei lääkkeenoton reippaus kuitenkaan enää ehtinyt jänöä pelastaa..

    Perheen vanha, myös jo edesmenyt kissa, sen sijaan ei suostunut ottamaan tabletteja millään. Jos tabletin jauhoi pieniksi muruiksi ja sekoitti purkkiruokaan, löytyi kipon pohjalta kuitenkin ne murut.. :)

    ReplyDelete
  21. Hahha! Oli kyllä pakko nauraa noille ilmeille (:
    Meillä toine kisu aina pyristeli kauheesti että pääsis pois ja toine sitte otti kynnet esii ja yritti purra ja kaikkee :D Ei lääke maistunu kyllä kauhee hyvi! :)

    - Marianne

    ReplyDelete
  22. heh, mulla nousee verenpaineet pilviin jos vaan täytyy tolle katille jotai lääkettä antaa :D ollaan oltu samalla metacam kuurilla kolme päivää ja se ny vielä juuri ja juuri meni alas mut auta armias ku pitäis syödä matolääkkeitä :D se on jotain niin stressaavaa puuhaa että huh huh :D onneks niitä ei tarvi antaa usein, jotai helpotusta asiaan ;)

    ReplyDelete
  23. Voi multa on menny vaikka kuinka monta upeeta postaustasi ohi, onneks bloggerin kaatuilu ei oo niitä poistanu!!!
    Ihana kisu kun ottaa noin hienosti lääkkeet, uskomaton tapaus!
    Innolla oottelen väliaikakuvia terassin etenemisestä =)

    ReplyDelete
  24. Elluu: heh, hauska kuulla et on muitaki yhtä omituisia kattimatteja :). ne on kyllä harvassa!

    Johanna: voi kiitos, ihana et sanoit häntä reippaaks :D. hän kyllä on, eläinlääkärissäkin kehräs aina ku katoin häntä silmiin ja höpöttelin!! <3 joo koiralle on helpompi antaa, tosin meidän koira aina pullan sisältäkin bongas pillerin ja se tippu lattialle :D

    Viivi: joo onneks voin rajoittaa hänen lääkkeiden käyttöään :D. voi olipa vekkuli teidän Veikko, kyllä ne osaa! ja oi kiitos, ihanasti sanottu meidän kisuista <3

    Magpie: heh, te pääsette sit tosi helpolla :D. hyvä niin!

    LauraR.: joo tiedän tunteen, meidän vanhempi kisu osaa tarjota haastetta :). mut oon jo oppinu miten hänelle saa lääkkeet: pillerit pyöräytän voissa ja nestemäiset vaan suuhun, sormilla raotan suuta ku kissa kainalossa ja sinne on uponnu :D. muistan kyllä niitä tappeluita hänen kans sillon vuosia sitten ku en ollu löytäny oikeeta tekniikkaa vielä, huoh..

    I: hih, on se mainio tosiaanki, persoonallinen pakkaus niin ku kaikki kisut :). mä laitoin niille pari päivää sitte niskaan punkki-/kirppuennaltaehkäisyliuotteen, vieläki vähä tahmeina niskat. täytyy pestä ja harjata ne :)

    ReplyDelete
  25. Hanna: :) ihana kommentti! kiva et tykkäsit :)

    Aikku: se on kyllä erittäin hassu katti matikainen :)). kiitos <3

    Marika: voi olipa reipas ja ihana pikku jänönen <3. voi teidän pitää ottaa uus lemmikki ku kerran on kuumetta (toisen postauksen kommentin perusteella).

    Marianne: hih, kiva että nauratti :D. kyllä nauroin itekki lääkettä antaessani! ekat kaks päivää annoin lääkkeen väkisin, vaikka toinen ois ollu noin innokas :D. nooh, tänään taas pääsee lääkettä nautiskelemaan :P

    anna: voih, onpa kurja et on niin hankalaa. jotku kisut on vaan hiukan haasteellisempia :). kyllä meilläki vanhempi kisu juoksee karkuun jos ruiskua kuvien tavoin hänelle tarjotaan :D

    FanniAuroora: onneks tosiaan ei postaukset hävinny! juu kyllä ne terassit pikkuhiljaa etenee, toiv. ei ny tulis pitkää sadekautta, sit hommat seisoo!

    ReplyDelete
  26. Jep, jännä juttu, että toi lääke maistuu noin hyvin :) Sama oli meillä viime kesänä, kun sen kyyhässäkän jälkeen syötiin lääkkeet ruiskulla, vieläpä ruokakin usean päivän ajan.
    Meillä tosin suosikkeja on noi särkylääketabletit; kun ovat lihan makuisia :D Ja samoin hammaspesulla käytettävä hammastahna on kanan makuista :D mietin itekin josko jokin firma kehittelis meillekin vähän paremman makuista hamputahnaa; mulle kelpais vaikka vuohenjuuston ja rucolan makuinen :D

    Näitä kisukuulumisia on niin mukava aina lukea :)

    ReplyDelete
  27. Riitta: moi kiva kuulla susta :)). onpa käteviä tonmakuset lääkkeet ym. eläimille! heh, oispa kätevä ihmisillekin kivanmakuinen hammastahna :D.
    ja hei laita ihmeessä sähköpostilla niitä kuvia, mielenkiinto heräs :)

    ReplyDelete
  28. Mä en usko näitä sun kattimuksia, ihan ihmeellisiä! Toista on meillä.. pari viikkoa sitten toista kisua pisti kimalainen poskeen parvekkeella ja vähän yli kaksi kyytablettia meni siihen, että voitiin olla melko varmoja kisun saaneen masuunsa puolikkaan kyytabletin! Eläinlääkäri kyllä sanoi että 1/4 riittää, no se varmasti meni, mutta HUH! Yritettiin murskattuna, paloina, ruuan joukossa, pekonin sisällä..

    -Suvi

    ReplyDelete
  29. Suvi: jaa teilläkin on kisuja, kiva :). meillä vanhempi on hiukan normaalimpi, ei tosiaan mee lääkkeet vapaaehtoisesti alas :D

    ReplyDelete
  30. Ihania kuvia olet saanut taas napattua :) Sellaista tulin kysymään miten olet ratkaissut vessassa tai kodinhoitohuoneessa kissojen hiekkalaatikkoratkaisun? (en muista oletko jossain aiemmassa postauksessa koskaan maininnut tästä) Vai käykö teillä kissat ulkona tekemässä tarpeensa? Jos teillä on jonkinlainen ratkaisu niin mielelläni katselisin kuviakin :) Itse painin kylpyhuoneen sisustuksen kanssa ja mietin minkälaisen ns.siistin ratkaisun keksisin sinne, kun on kuitenkin kaksi kissaa ja kaksi kissanhiekkalaatikkoa sekä pieni kylpyhuone.

    ReplyDelete
  31. moonangel: kiitos :)). meillä kisut tekee tarpeet ulos pääsääntöisesti, mut kodinhoitohuoneessa on kuitenki yks hiekkalaatikko. tai oikeestaan pellettilaatikko, en tykkää käyttää kissanhiekkaa. se on lähinnä nuorempaa kisua varten, hän sitä joskus tarvii, varsinkin talvipakkasilla :D. ja joskus jos ollaan molemmat koko päivä pois kotoa ja kisut sisällä, on se laatikko hyvä olla varmuuden vuoks.
    eikö teidän kisut voi käydä samalla laatikolla vai pitääkö olla omat :)? kiitos postaustoiveesta, laitan korvan taa ja ehkä jos ehdin, toteutan tämän. tosin meidän hiekkalaatikko on ihan harmaa peruslaatikko :)

    ReplyDelete
  32. Kyllä meillä kissat käyttää kumpaakin laatikkoa, tosin toiseen tulee pääsääntöisesti isommat tarpeet ja toiseen sitten enimmäkseen pisut. Helpompi mennä kahdella laatikolla nuiden kanssa. Kokeiltiin yhtä laatikkoa alkuun, mutta hiekanvaihto väli oli tiheämpi ja toinen kissoista on nirsompi menemään laatikolle vaikka vessa tarkastettiin (tarkastetaan edelleen) kahdesti päivässä. Nykyään vessailut sujuu nirsommallakin nirsoilematta :)

    ReplyDelete
  33. moonangel: no niinpä, mitä sitä turhaan vaihtamaan hyväksi havaittua tapaa :)
    meidän vanhempi on kans niin tarkka ettei varmasti menis laatikolle, jossa haisee nuoremman pisu :D. neiti ennemmin pidättää vaikka vuorokauden et pääsee ulos, huomattu talvella -30 asteen pakkasilla... ei kelvannu laatikko :D

    ReplyDelete
  34. meiän kissanpennut ei oo kyllä noin innokkaita ollu silmätippoja ottaa vastaan. tosin ymmärtäähän sen ettei kukaan halua jääkaappikylmiä antibioottitippoja silmiin (varsinkaan jos on herätetty päikkäreiltä sitä varten tai keskeytetty leikit). No enää pari päivää niin pääsee kisut tästäkin pahasta.

    ReplyDelete
  35. KittyCatCat: voi varmasti on kurja tunne saada kylmiä tippoja silmiin, mut kohta ne loppuu :). millaiset kisut saitte, onko tyttöjä vai poikia ja minkävärisiä? onnea uusista valloittavista perheenjäsenistä <3

    ReplyDelete
  36. Uskomatonta! Loistavaa! Mitenkäs tuon tavan Naukulan likkoihin tartuttaisi?

    ReplyDelete
  37. Naukulan Mamma: :D voi en tiiä miten tavan sais tarttumaan, ei se oo tarttunu ees meidän toiseen neitiin :P

    ReplyDelete

Huomasithan, että blogini on muuttanut ja löytyy kaikkine postauksineen osoitteesta:
allyouneediswhite.bellablogit.fi
Joten jätäthän kommenttisi uuteen osoitteeseeni, kiitos!
Ystävällisesti,
S