Tammikuu. Se on jännä kuukausi.
Tammikuun ensimmäiset päivät kuluu yleensä mennyttä muistellen, omalla kohdallani lähinnä joulua muistellen. On jäljellä vielä pienen pieni haikeus siitä, että joulu on taas ohi. Aika pian se kuitenkin väistyy ja ajatukset suuntautuu uuteen vuoteen. Ehkä sitä mukaa kun muistaa kirjoittaa vuoden oikein erinäisiin papereihin yms., alkaa siihen myös innolla asennoitua. Vuosi on vasta alussa, mitä kaikkea tämän vuoden aikana voikaan tapahtua!
Yleensä tammikuussa tulee tehtyä pieniä suunnitelmia uudelle vuodelle, asetettua itselleen erinäisiä tavoitteita... Itse haluan myös näin vuoden alkajaisiksi laittaa kotia tosi pelkistettyyn asuun kaiken joulun koristeluiden jälkeen. Se tuntuu ihanan kevyeltä ja puhdistavalta!
Tammikuussa huomaa jo päivän pidentyvän, musta tuntuu että huomaan sen jo nyt! Vai kuvittelenko vain, en tiedä... Vaikka se olisikin vain kuvitelmaa, sillä on silti muhun piristävä vaikutus :)
Äidiltä saamani amaryllis aukesi vasta uuden vuoden vaihtumisen kunniaksi, tässä siitä viimeinen pala nautittavaksi:
Niin kaunis kukka!
Tammikuussa mulle tapahtuu yleensä myös se, että kynttilät ei enää niin iske. Niillä tunnelmoinnista nautin eniten elokuun lopusta joulukuun loppuun. Vaikka vieläkin on illat pilkkopimeitä, tuntuu että kovaa kyytiä kevättä kohti mennään eikä kynttilöitä enää tarvi! Vaikea selittää, mutta siltä alkaa nytkin jo tuntua. Silti niitä täytyy poltella vielä, kaapit pursuaa edelleen vaikka oonki pysyny lupauksessani enkä oo hankkinu niitä lisää yli vuoteen! Tuikut vetelee viimeisiään (niitä oon kyllä ostellu), mut pöytäkynttilöitä ja kruunukynttilöitä on vaikka millä mitalla!
Tässä yksi joululahja: Pentikin lasilinnut. Herkät ja suloiset <3. Ajattelin laittaa niihin pitemmät narut ja ripustaa ruokailutilan ikkunaan odottamaan kevättä.
Tammikuu on myös aikaa, jolloin nautin talvesta. Talvi on silloin parhaimmillaan, monen mielestä varmasti kauheimmillaan kovine pakkasineen ja valtavine lumikinoksineen... Mutta kyllä sen kestää kun tietää ettei ne pakkaset loputtomiin kestä ja aina on lumet juhannukseksi sulanu ;). Tosin muistan miten viime talvena ne hirmupakkaset kesti useita viikkoja! Kuulin tutuilta kauhujuttuja sähkölaskuista ja olin ikionnellinen, että meillä on talossa kalliolämpö :D
Tällaiset maisemat ruokailutilasta tänä aamuna, näihin rauhoittaviin näkymiin en kyllästy ikinä. Ja taas oon iloinen et jätettiin niin moni puu kaatamatta!
Takapihan rauhallisista näkymistä nautti tänä aamuna myös nuorempi kisuneitinen.
Meni aamiaisensa jälkeen istumaan olohuoneen ikkunoiden äärelle, tuijotti pitkään ja hartaasti ulos. Kymmenisen minuuttia ja tästä sohvani takaa alkoi kuulua tasainen nenätuhina. Kisu nukkui pienellä kerällä ikkunan edessä, just siinä lämpimimmässä kohdassa lattialämmitysputken kohdalla, siinä missä virtaa lämmin vesi.
Kisut nauttii talvesta sisällä.
Tammikuun ensimmäiset päivät kuluu yleensä mennyttä muistellen, omalla kohdallani lähinnä joulua muistellen. On jäljellä vielä pienen pieni haikeus siitä, että joulu on taas ohi. Aika pian se kuitenkin väistyy ja ajatukset suuntautuu uuteen vuoteen. Ehkä sitä mukaa kun muistaa kirjoittaa vuoden oikein erinäisiin papereihin yms., alkaa siihen myös innolla asennoitua. Vuosi on vasta alussa, mitä kaikkea tämän vuoden aikana voikaan tapahtua!
Yleensä tammikuussa tulee tehtyä pieniä suunnitelmia uudelle vuodelle, asetettua itselleen erinäisiä tavoitteita... Itse haluan myös näin vuoden alkajaisiksi laittaa kotia tosi pelkistettyyn asuun kaiken joulun koristeluiden jälkeen. Se tuntuu ihanan kevyeltä ja puhdistavalta!
Tammikuussa huomaa jo päivän pidentyvän, musta tuntuu että huomaan sen jo nyt! Vai kuvittelenko vain, en tiedä... Vaikka se olisikin vain kuvitelmaa, sillä on silti muhun piristävä vaikutus :)
Äidiltä saamani amaryllis aukesi vasta uuden vuoden vaihtumisen kunniaksi, tässä siitä viimeinen pala nautittavaksi:
Niin kaunis kukka!
Tammikuussa mulle tapahtuu yleensä myös se, että kynttilät ei enää niin iske. Niillä tunnelmoinnista nautin eniten elokuun lopusta joulukuun loppuun. Vaikka vieläkin on illat pilkkopimeitä, tuntuu että kovaa kyytiä kevättä kohti mennään eikä kynttilöitä enää tarvi! Vaikea selittää, mutta siltä alkaa nytkin jo tuntua. Silti niitä täytyy poltella vielä, kaapit pursuaa edelleen vaikka oonki pysyny lupauksessani enkä oo hankkinu niitä lisää yli vuoteen! Tuikut vetelee viimeisiään (niitä oon kyllä ostellu), mut pöytäkynttilöitä ja kruunukynttilöitä on vaikka millä mitalla!
Tässä yksi joululahja: Pentikin lasilinnut. Herkät ja suloiset <3. Ajattelin laittaa niihin pitemmät narut ja ripustaa ruokailutilan ikkunaan odottamaan kevättä.
Tammikuu on myös aikaa, jolloin nautin talvesta. Talvi on silloin parhaimmillaan, monen mielestä varmasti kauheimmillaan kovine pakkasineen ja valtavine lumikinoksineen... Mutta kyllä sen kestää kun tietää ettei ne pakkaset loputtomiin kestä ja aina on lumet juhannukseksi sulanu ;). Tosin muistan miten viime talvena ne hirmupakkaset kesti useita viikkoja! Kuulin tutuilta kauhujuttuja sähkölaskuista ja olin ikionnellinen, että meillä on talossa kalliolämpö :D
Tällaiset maisemat ruokailutilasta tänä aamuna, näihin rauhoittaviin näkymiin en kyllästy ikinä. Ja taas oon iloinen et jätettiin niin moni puu kaatamatta!
Takapihan rauhallisista näkymistä nautti tänä aamuna myös nuorempi kisuneitinen.
Meni aamiaisensa jälkeen istumaan olohuoneen ikkunoiden äärelle, tuijotti pitkään ja hartaasti ulos. Kymmenisen minuuttia ja tästä sohvani takaa alkoi kuulua tasainen nenätuhina. Kisu nukkui pienellä kerällä ikkunan edessä, just siinä lämpimimmässä kohdassa lattialämmitysputken kohdalla, siinä missä virtaa lämmin vesi.
Kisut nauttii talvesta sisällä.
Kiva postaus :) Täälläkin iloitaan uudesta vuodesta ja pohditaan innoissaan, mitä se tuokaan tullessaan! :) ♥
ReplyDeleteEhdottomasti on päivä jo pidentynyt! Muakaan ei huvita enää samalla lailla poltella kynttilöitä kuin ennen joulua, vaikka pitäisi noita kynttilävarastoja tosiaan poltella pois. :)
ReplyDeleteMeilläkin kissat tuijottavat parhaillaan lumista maisemaa ikkunasta tai siellä vilahtelevia lintuja. :)
Ihana tuo amaryllis!
Iskin heti silmäni noihin Pentikin lintuihin, todella suloiset ja varmasti upeat esim. siimalla viritettynä ikkunan eteen.
ReplyDeleteTaidankin käydä Pentikissä katsomassa olisiko kyseisiä lintuja vielä siellä... En tiedä mikä muhun on mennyt mutta bongaileen vaan kaikkea ihanaa lintuihin liittyen... (tämä siis täysin uutta)
Nyt nautitaan hetki talvesta ja pian se kvät jo kolkuttelee ovella.
Juu kyllä se on niin, että tammikuussa on nenä jo kohti kevättä ja jotenkin tuo syksyn synkistely saa jo riittää. :)
ReplyDeleteMe muuten varattiin taas kevätretki Italiaan! Tällä kertaa pari päivää Milanossa ja vähän reilummin sitten Bellagiossa, oot varmasti kuullut? :)) En malttas odottaa!! Maisemat ainakin pitäs olla kohdillaan. ;)
Terkkuja sinne valkoisen kodin lämpöön. <3
Hei! Kynttilähamstraajana ehkä osaat neuvoa, mikä pöytäkynttilä ei valuttaisi? Olen etsinyt sellaista pitkin talvea, onnistumatta. Hakusessa on siis ihan valkoinen pöytäkynttilä. Pitkän pennin olen kyllä kokeiluillani saanut kulumaan..
ReplyDeleteKiitos ihanasta blogista, joulun pyhinä kahlasinkin melkein kaikki vanhat postaukset läpi :)
Kaunis kukkanen, pieni arjen piristys. Ja viisaasti valittu lämmitysratkaisu :) Täälläkin ovat kisulit käpertyneet lämpimään paikkaan kerälle, nukkuvat siis kaikki kolme tällä hetkellä päikkäreitä, mies ja kisut, hellyttävää:)
ReplyDeleteNenä kohti kevättä ja uusia seikkailuja, tästä tulee hyvä vuosi. Se on nyt päätetty:)
Sirja: kiva että tykkäsit Sirja :). ihanaa uutta vuotta teidän perheelle <3
ReplyDeleteHanna: joo tänään sen taas huomas et kyllä se tosiaan on pidentyny, ihanaa! mäki just sytyttelin kynttilät :) on se liekki kuitenkin niin kaunis ja pakkanen paukkuu!
Sanna: jaa vai lintukausi, hih :) toivottavasti löydät vielä tuollaiset ihanat lasilinnut!
Mg: joo synkistely kuuluu syksyyn, ihanaa aikaa se on, mutta nyt sitä on taas harrastettu ja nyt mennään valoa päin :)
oi upeaa, Milano on mahtava paikka, oon parisen viikkoa siellä viettäny! muistan ikuisesti sen ku nousin metrotunnelista Duomon aukiolle, suu loksahti auki Duomon UPEASTA näystä! se on rehellisesti sanottuna mun mielestä maailman upein kirkko, aivan häikäisevän vaikuttava näky! ja käykää myös sen katolla :)
LadyBlue: voi toki osaan neuvoa, löydät ne Ikeasta! mä en enää muita pöytä-/kruunukynttilöitä ostakaan ku sieltä, tosi laadukkaita! palavat aivan hirmusen kauan eivätkä valuta yhtään, joten sinne vain kynttiläostoksille :)
kiitos sulle kivasta palautteesta, jota arvostan suuresti!
Marika: oi, päikkärit kisujen kans on parhautta! ja kisut on niin ihania ku ne on aina valmiita pikku torkkutuokioon :D
tästä todellakin tulee hyvä vuosi Marika! odotan sitä hetkeä ku voidaan viettää taas aikaa yhdessä :)
Sama odotan täällä minäkin ystäväiseni:)
ReplyDeleteOlen kyllä samaa mieltä, että päivä on alkanu pidentymään! Ei oo enää kolmeltakaan läheskään niin pimeää kun lähtee tuolta pororajalta ajeleen töistä kotiin! Ja sekin on totta, että kynttilät on jo jotenki ihan out! En oo tän vuoden puolella sytytelly vielä kertaakaan. Pitäisköhän heittää joulutähden raatokin roskiin ja ostaa vaaleenpunaset tulppaanit tilalle ja värikkäät kynttilät? Vois tuoda lisää kevään tuntua (vaikka joo talvihan nyt on)!?? ;)
ReplyDeleteKyllä itselläkin alkaa tammikuussa jo selkeesti kevään odotus ja ihanaa, kun monissa blogeissa on jo näkynyt keväisen värisiä tulppaaneita!
ReplyDeleteTuli noista teidän ulkokalusteista mieleen, että saitteko kesän aikana jo omanne, vai vieläkö nuo on ne lainakalusteet?
-I-
Nyt oli pakko kommentoida, vaikka tähän asti olen lukenut blogiasi (n.9kk) jättämättä jälkeäni vielä yhteenkään postaukseen. Blogisi on iki-ihana! Tästäkin postauksesta tuli sellainen fiilis kuin olisi astunut kotiin :) Meillä on hyvin samantapainen sisustusmaku ja näköjään samanlaiset fiilistelynaiheetkin. Takapihan maisemanne on aivan ihana, ja olen ennenkin kuikuillut olkkarikuvistanne aukeavia maisemia suurella rakkaudella. Niin kaunista. Blogisi on lämmin, tuttavallinen ja jotenkin ah-niin kotoisa <3 Myötäelin suurena jouluhössöttäjänä kanssasi iki-ihanan joulun ja kuinka ollakaan podin pahaa joulustaluopumiskriisiä ensimmäiset viikot (nyt alkaa jo helpottaa) ja oli ihanaa tulla lukemaan samoista fiiliksistä muillakin :D Älä ikinä lopeta bloggaamista! Kissannekin ovat aivan ihania palleroisia ja sinulla on upeita kuvia heistä. Muutenkin kuvasi ovat aina upean tarkkoja ja jopa taiteellisia :) Ihanaaihanaa, ehkä tämä hehkuttaminen menee jo vähän överiksi mutta täällä on todellakin yksi lukija joka tuntee tulleensa kotiblogiin :))
ReplyDeleteMarika: :))
ReplyDeleteSaila: joo kynttilät on ihan so last season ;D tosin polttelen loppuun nuo mitä oon alkanu polttaan. osta ihmeessä tulppaanikimppu tai pari, piristää kovasti :))
I: no ei se ihan niin menny ku suunnitelmissa oli, mut nyt meillä kuitenkin on ne mitkä halutaan pitää :). kulmasohvaan täytyy vaan keväällä toimittaa uudet pehmusteet, Maskulla tulee markkinoille silloin entistä paremmat, joten halutaan ne!
Anonyymi: voi apua, ihan herkistyin (pikkasen) ku luin sun kommentin :D. kiitos tosi paljon, kiitos kiitos kiitos! tuli niin hyvä ja lämmin mieli, ihana tavata täällä samanhenkisiä ihmisiä :))
mukava että jätit merkkiä itsestäsi ja ihana kuulla millaisia tuntemuksia tätä blogia lukiessa herää :). kiitos kovasti kauniista sanoistasi kotiamme, kissojamme, kuviani ja blogiani kohtaan, tämän kommentin muistan ikuisesti!
Itse sain myös tuollaiset Pentikin linnut joululahjaksi, hopean väriset vain :P ne on kyllä hurjan suloiset :)
ReplyDeleteTiia: niin on tosi söpöt :)
ReplyDelete