Joulunpyhinä

Pientä haikeutta ilmassa; nyt se jouluaatto on ohi... Niin kauan sitä odotettiin ja kotia jouluasuun koristeltiin. Nyt on viimeinen joulunpyhä käsillä...
Mutta taidanpas tavoistani poiketen pitää joulukoristeita mahdollisimman pitkään, ehkä jopa uuteen vuoteen asti! Nää on niin kauniita ja kun punaista on vain makkarissa ja vessassa, ei ole ähkyn vaaraa :). Nimittäin se punainen väri tuo sen kyllästymisen ja liiallisen joulun tunnun ainakin mulle. Aiempina vuosina olen riisunut joulun kodista heti tapaninpäivän jälkeen. Saapa nähdä miten tänä vuonna :).

Kuvassa joulupäivän päivälliskattaus. Ruokailijoina tällä kertaa vain me kaksi :).

Erona aaton kattaukseen lautasliinat, karkit & viini.

Ennen päivällistä sauna lämpiämään ja kissojen kera lenkille kauniisiin talvimaisemiin!

Puolen tunnin lenkki ja kisut oli täysin valmiita sisäkissoiksi taas seuraavaksi vuorokaudeksi :). Meillä kisut ulkoilee vapaana meitä seuraten.

Kirpeästä pakkassäästä suoraan saunan lämpöön, vuorossa ihana joulupäivän sauna kynttilänvalossa.

Saunapuhtaana ja -raikkaana on ihana istahtaa valmiiksi katettuun ruokapöytään nauttimaan toista jouluateriaa tälle vuodelle. (Viini viilenemässä ;))

Alkuillasta vielä vierailu vanhemmillani, jonka jälkeen loppuilta kotona oleskelua & elokuvien katselua! Joulunpyhät on parhaita; kiireettömyyttä ilman velvollisuuksia, ajanviettoa perheen kesken <3.

Vanhemmillani on pihassaan upea kuusi, joka talvisin saa kauniin lumipeitteen. Jouluna kuusta koristaa myös valot:

Tämä Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä on meillä sujunut aika samalla kaavalla kuin ensimmäinenkin joulupäivä :).

Ainoana muutoksena vierailua ja herkuttelua tällä kertaa miehen vanhemmilla & iltasauna päiväsaunan sijaan.
Sitten pikkuhiljaa katseet kohti uutta vuotta, mut mitäs sen jälkeen oottais..? Kevääseen on vielä turhan pitkä matka :).